Kotimaisten palloilulajien sarjataulukoiden kärkipäässä keikkuu monessa lajissa kuopiolainen joukkue, ja kaupunkia on tituleerattu jopa palloilun pääkaupungiksi. Viime keväänä KalPa juhli Liigamestaruutta jääkiekossa ja jalkapallossa KuPSin miehet tekivät saman Veikkausliigassa. KuPS naisten joukkue voitti Kansallisen Liigan hopeaa. Lentopallossa Puijo Wolley juhli viime vuonna Suomen mestaruutta, ja tänä keväänä joukkue pokkasi cup-kullan ja liigahopean.
Mitä kuopiolaismenestyksen taustalla on? Onko kyse sattumasta vai tehdäänkö Kuopiossa jotain paremmin kuin muualla?
Huippuja oman pelaajapolun kautta
Yksi tekijä Kuopion palloilumenestyksen takana on pitkäjänteinen ja määrätietoinen juniorityö. Monen kuopiolaisen jalkapalloilijan alun ensimmäinen kosketus kilpailemiseen on Tenavaliiga, josta on tullut jo legendaarinen ilmiö kaupungissa. Eläinten nimillä nimetyt 11 kaupunginosajoukkuetta ovat jo 1960-luvulta lähtien mitelleet kaupungin jalkapalloherruudesta.
– Jos kysyt kuopiolaiselta pelaajalta, missä hän on pelaajauransa aloittanut, saat vastaukseksi jonkun eläimen, Juniori KuPSin toiminnanjohtaja Jari Koistinen nauraa.
Puijo Wolleyn päävalmentaja Pekka Seppänen puhuu pelaajien kasvattamisessa myös urheiluakatemian ja alueellisen valmennuskeskuksen merkityksestä.
– Valmennuskeskuksen, urheiluakatemian ja liigaseuran yhteistyö ja roolit ovat tärkeitä, jotta pystymme tarjoamaan tällaiset olosuhteet. Kuopion vetovoima riittää nykyisin myös siihen, että meille halutaan tulla myös muualta. Tämä on sopivan kokoinen kaupunki, jossa on kaikki, mitä tarvitsee elämiseen, urheilemiseen ja opiskeluun.
KalPassa omien kasvattien kehittäminen on tietoinen valinta. Viime kevään mestaruusjoukkueessa oli tusinan verran pelaajia, jotka ovat juniorivaiheessa pelanneet KalPan riveissä.
– Ammattiurheiluun kuuluu kilpailu. Automaattisia paikkoja ei joukkueeseen ole, mutta haluamme, että omilla nuorilla on mahdollisuus kilpailla niistä, kertoo KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman.
Ilmapiiri ratkaisee enemmän kuin taktiikka
Menestyvässä joukkueessa tärkeää on yhteen hiileen puhaltamisen henki. Kaikki haastateltavat ovat yksimielisiä, että hyvä ilmapiiri on yksi keskeisistä joukkueen menestystekijöistä. Seppänen sanoo suoraan:
– Hyvässä ilmapiirissä uskaltaa rohkeasti olla oma itsensä ja silloin pelaajat ostavat myös valmennusfilosofian.
KuPSin junioritoiminnassa joukkuehenkeen kiinnitetään huomiota alusta alkaen.
– Menestys syntyy hyvähenkisestä joukkueesta. Valmentajien tehtävä on rakentaa joukkuehenkeä ja osata kohdata yksilöt, jolloin syntyy motivaatio tavoitella yhteisiä tavoitteita, Koistinen sanoo.
Saksman kertoo, että KalPassa kokeneemmat pelaajat opettavat uusille joukkueen kulttuurin ja yksi keskeinen piirre siinä on yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu. Se näkyy pelaajissa sitoutumisena työhön, kun jokainen haluaa olla parhaimmillaan treeneissä.
– Jos harjoitus alkaa klo 9, niin meillä on kaikki kuntopyörät varattuna jo klo 8.15.
Yhteisöllinen urheilukaupunki
Kuopiolaiseen palloilukulttuuriin kuuluu, että toisten menestyksestä iloitaan, eikä eri lajien huippuseurojen välillä ole kilpailua yleisöstä tai huomiosta. Ajatuksena on pikemminkin, että yleisö löytää tiensä myös muiden lajien pariin, kun käy yhden lajin peleissä.
– Yhdessä me pystymme viemään alueen urheilukulttuuria eteenpäin ja tarjoamaan monipuolista urheiluviihdettä alueen ihmisille, toteaa Saksman.
Muiden kuopiolaisjoukkueiden menestys voi olla omalle joukkueelle pieni, mutta merkityksellinen tekijä pelivireen luomisessa.
– Uskon, että kaikki seuraavat toistensa tekemisiä kaupungissa ja iloitsevat menestyksestä. Kun KuPS voitti viime vuonna Suomen mestaruuden, niin kyllä meidänkin treeneissä laitettiin Banzai soimaan, naurahtaa Seppänen.
Yleisö tukee joukkuetta myös tappioissa. Fanikulttuuri luo tunnelmaa ja toimii myös kuuluisana ylimääräisenä kenttäpelaajana.
– Fanit ovat Kuopiossa huikeita. Yleisö on joukkueen takana ja elää voimakkaasti pelissä mukana, sanoo Koistinen.
– Kun tänä keväänä hävisimme Ilvekselle puolivälierissä, niin vielä puoli tuntia pelin jälkeen kannattajakulmassa laulu raikasi ja rummut soi. Yhteisöllisyys huokuu faneista myös silloin, kun hävitään, Saksman täydentää.
Sattuma vai sittenkin rakenteita?
Seppänen toteaa, että usean lajin menestyksessä sattumalla on varmasti osuutta asiaan, mutta lisää heti perään, että se ei ole sattumaa, että tämä tapahtuu juuri Kuopiossa.
Yhteinen nimittäjä löytyy kaupungin ilmapiiristä, rakenteista ja tavasta suhtautua urheiluun. Savolainen leppoisuus, sopivan kokoinen kaupunki, lyhyet välimatkat ja vahva yhteisöllisyys nousevat esiin tekijöinä, jotka tekevät menestyksestä mahdollista. Kuopiolainen palloilumenestys on monen tekijän summa. Yhdistelmä pitkäjänteistä tekemistä, lajien välistä luottamusta, toimivaa juniorityötä, vahvaa fanikulttuuria ja menestyksen ilmapiiriä näyttävät saavan aikaan ilmiön, jossa menestys ei ole sattumaa, vaan seurausta tavasta tehdä urheilua.
Teksti: Mari Lohisalo
